FI
Nimeni on Eila Korhonen, ja olen myynyt vihanneksia Hakaniemen kauppahallissa lähes yksitoista vuotta. Olen nähnyt siellä kaikenlaista: riitoja tomaattien hinnasta, naisia jotka laskevat kolikkonsa kolmeen kertaan ennen perunakilon
Heinäkuinen Tampere tuoksui sateelta ja lehmuksilta. Hotelli Tornin kuudennen kerroksen häähuoneessa tuoksu kuitenkin oli hiuslakkaa, ruusuja ja kylmää samppanjaa. Minä seisoin tyttäreni Erikan kanssa peilin edessä. Yhdeksänvuotias. Siro
Olen kotihoitaja. Tulen tiistaisin ja torstaisin vähän ennen seitsemää Korhosen omakotitaloon Tampereen Pispalaan. Teen Eerolle polven kuntoutusliikkeet ja varmistan, että Riitta ehtii töihin. 68-vuotias Eero myi putkiliikkeensä kymmenen
En muista, miltä isä näytti ennen tätä kevättä. Minulla oli kuvia, joissa hän kantaa minua olkapäillään Seurasaaren sillalla, mutta ne olivat vanhoja ja haalistuneita. Äiti piti niitä eteisen
Seisoin eteisessä ja kuuntelin, kuinka hän raapi avainta uudessa lukossa. Olin itse vaihtanut sen aamulla. Avain ei kääntynyt, metalli kilisi vasten metallia, ja jokainen raapaisu tuntui korvan takana.
Puutarhaletkusta iskeytynyt vesi osui kasvoilleni ennen kuin ehdin avata suutani. Se oli jääkylmää ja maistui kaivon raudalta. Sekunnin ajan näin vain mustaa, ja kun maailma palasi, olin polvillani
Asun Tampereen Ratinankadulla yhdeksän vuotta ja työskentelen sairaanhoitajana Hervannan terveysasemalla. Sitä ovea en unohda, koska olin juuri lähdössä iltavuoroon, kun se avautui. Se tapahtui tiistaina elokuun lopulla puoli
Nimeni on Riitta Hovila, olen viisikymmentäkolme, ja olen kaksikymmentä vuotta työskennellyt Tampereen maanmittaustoimistossa. Tämä tarina jäi mieleeni, koska olin todistamassa sitä ihan sattumalta — tulin vain tarkistamaan lainhuutotodistuksen
Olen ollut tarjoilijana Kulosaaren Kartanon juhlatiloissa yhdeksän vuotta, ja pöytäliinojen alla näkee ihmisistä enemmän kuin he arvaisivat. Sinä elokuun iltana, kun ilma vielä lämmitti terassia mutta Vantaanjoen suunnalta
Olin viisikymmentäkolme, kun Ilkka löysi joogaohjaajan ja sen mukana "oman totuutensa". Minä löysin sinä samana keväänä sen, että olin ollut kaksikymmentäkaksi vuotta hänen elämänsä lavastaja — se, joka