Caleb Mcneely
Kirjoitan tämän Näsijärven jäätä katsellen, kolmannessa kerroksessa asunnossa, jonka osoitetta lapseni eivät tiedä. Kello on puoli neljä iltapäivällä, ja aurinko on jo laskemassa Pyynikin harjun taakse, koska elokuussakin
Marraskuinen räntäsade löi Tampereen keskustaa niin, että kadunkulmien mainosvalot näyttivät sulavan asfalttiin. Kello oli puoli viisi iltapäivällä, mutta taivas oli jo hämärtynyt talvimustaksi. Linda Koskinen käveli Hämeenkadulta kohti
Hissi nousi hitaasti, ja Emilia laski kerroksia hengityksen tahdissa. Kolmen vuoden ajan tämä matka oli syönyt häntä — neljäkymmentäneljä sekuntia joka aamu, kun ikkunan takana Itämeri velloi harmaana
Minun nimeni on Marjatta, olen 68-vuotias ja asun Tampereen Pyynikillä vanhassa puutalossa. Naapurissani asui nuori nainen, Aino. Hän oli ostanut sen ränsistyneen talon viisi vuotta sitten ja pannut
Olen ollut Meritornin aulavartijana seitsemän vuotta. Se on lasinen torni Ruoholahdessa, sellainen paikka jonne tullaan tekemään kauppaa josta ei puhuta naapureille. Sateisena tiistalaamuna seisoin tutulla paikalla marmoritiskin takana,
Olen työskennellyt ambulanssissa Lappeenrannassa neljätoista vuotta. Sinä aikana on tullut nähtyä jos jonkinlaista kotihälytystä: sydänkohtauksia kylpyhuoneen lattialla, paniikkikohtauksia torin joulumyyjäisissä, synnytyksiä taksin takapenkillä. Mutta tämä keikka oli erilainen.
Siiri Mäkelä painoi sormensa Aarne Valtosen ranteeseen. Pulssi tykytti niin lujaa, että se tuntui sormenpäissä asti. Hän oli juuri siirtänyt Aarnen pois sängystä, kun patjan sisältä kuului terävä
Olen ollut pelastustyöntekijänä Tampereen Kylpylässä melkein kymmenen vuotta. Sinä aikana olen nähnyt jos jonkinlaista: unohtuneita uimahousuja, hälytyksiä ilman syytä, kokonaisia syntymäpäiväseurueita liukumäkitunnelissa jumissa. Mutta yhden iltapäivän tapahtumat painuivat
Ne sanoivat, että Pajamestari oli paikka, jonne yhteiskunnan roskat kerääntyivät. Että me olimme vain öljyisiä, meluisia miehiä, jotka laskivat kiinteistöjen arvoa. Mutta kun kaupungin virkamiehet tulivat konepajalle, he
Puoli kahdeksan aamulla Sanna pyörähti keittiöön ja heitti likaiset Sam Edelmanin nahkasaappaansa suoraan pöydälleni. Olin juuri nostamassa uunista ruisleipää, ja taikinajauho peitti pöydän. — Putsaa nuo, hän sanoi